25 000 € säästö energiakustannuksiin ilmanvaihdon ylläpidolla

Ilmanvaihtojärjestelmä on yksi merkittävimmistä kokonaisuuksista kiinteistön energiankulutuksen näkökulmasta, lämmitysenergian osalta merkittävin. Ilmanvaihdon energiatehokkuuteen vaikuttaa monet säännöllisesti tehtävät huolto- ja ylläpitotoimet, minkä vuoksi toimenpiteisiin kannattaa panostaa ja tuloksia tarkkailla.

Alempana tässä kirjoituksessa esitellään, miten erääseen todelliseen kohteeseen saatiin yli 5 000 € vuosittaiset säästöt pelkästään suorittamalla ilmanvaihdon säätö- ja puhdistustyöt laadukkaasti. Ilmanvaihtojärjestelmän suositellun puhdistusvälin ollessa 5 vuotta, huoltojaksolla ko. kiinteistöön saatu energiakustannusten säästö on yli 25 000 €. Kyseisen kohteen osalta suoritetun työn kustannus asiakkaalle oli n. 4 800 €, joten työn takaisinmaksuaika oli alle vuosi.

 

Huomionarvoista on myös se, että ammattitaidottomasti suoritetut toimenpiteet voivat puolestaan lisätä kustannuksia vastaavissa määrin.

Ilmanvaihtojärjestelmän keskeiset energiatehokkuuteen vaikuttavat tekijät:

  • Lämmöntalteenotto(LTO)prosentti, mikä kertoo paljonko lämpöenergiaa ulospuhallettavasta poistoilmasta saadaan kerättyä talteen.
  • Ilmanvaihtojärjestelmän SFP-luku, mikä kertoo tarvittavan sähkötehon määrän ilman vaihtamiseen rakennuksessa, yksikkö kW/(m³/s).
  • Oikean suuruiset, käyttötilanteen mukaiset ilmamäärät.
  • Ilmanvaihdon tarpeenmukainen ohjaus/käyttö.

 

LTO %

Lämmöntalteenotossa poistoilman sisältämää lämpöenergiaa siirretään tuloilmaan, sekoittamatta kuitenkaan likaista poistoilmaa puhtaaseen tuloilmaan. Lämmöntalteenoton toteutustapoja on olemassa useita, mutta yhteistä kaikilla tavoilla on lämmönluovutuspinta, minkä kautta lämpöenergiaa pyritään siirtämään mahdollisimman tehokkaasti poistoilmasta tuloilmaan.

Lämpöenergian tehokkaassa luovutuksessa keskeisessä roolissa on hyvin lämpöenergiaa siirtävä, puhdas pinta. Tämän vuoksi on tärkeää pitää LTO-lamellien pinnat puhtaina, ja puhtaustasoa onkin hyvä tarkastella esimerkiksi puolivuosittain aina suodatinvaihtojen yhteydessä. LTO-laitteisto tulee pestä kunnollisesti vähintään aina ilmanvaihtojärjestelmän puhdistuksen yhteydessä, mieluusti vuosittain/tarpeen mukaan. Valitettavan usein törmätään kuitenkin tilanteeseen, jossa ilmanvaihtokoneita ei pestä järjestelmän puhdistuksen yhteydessä.

Likaantuneen LTO-laitteiston vaikutus LTO prosenttiin on helposti useita prosentteja, millä on merkittävä vaikutus kiinteistön lämmitysenergian kulutukseen. Likaantuneessa pinnassa epäpuhtaudet ja pöly toimivat lämmöneristeenä ja estää tehokkaasti lämpöenergian siirtymistä.

LTO-laitteiston likaantumista voidaan verrata tilanteeseen, jossa kiinteistön lämmityspatterit peitettäisiin lämpöeristeellä.

SFP-luku

SFP-luku on tärkeä mittari, kun tarkastellaan ilmanvaihtojärjestelmän energiatehokkuutta sähköenergian näkökulmasta. Ehdottomasti suurin osuus ilmanvaihdon sähköenergian tarpeesta koostuu puhaltimien moottoreista, mutta SFP-lukuun sisällytetään myös kaikki muut komponentit, mitä tarvitaan ilmanvaihtojärjestelmän toimimiseen. Näitä ovat mm. taajuusmuuttajat, LTO-moottorit, sähkölämmityspatterit, lämmitykseen ja jäähdytykseen liittyvät pumput ja venttiilit yms.

Valitettavan usein järjestelmän SFP-lukua heikennetään säätämällä ilmanvaihtojärjestelmän ilmavirrat ”kuristamalla”, jolloin tavoitellaan suunniteltuja ilmamääriä mahdollisimman helposti; puhaltimet asetetaan pyörimään suurella nopeudella, ja kun johonkin kanavan osaan menee liikaa ilmaa, pienennetään säätölaitetta. Tämä tarkoittaa sitä, että järjestelmään luodaan valtavia, tarpeettomia painehäviöitä, jolloin puhaltimen pyörimisnopeutta joudutaan kasvattamaan.

Em. toimintatapa voidaan verrata tilanteeseen, jossa autolla ajetaan kaasupoljin pohjassa ja nopeutta säädetään jarrutuksen määrällä. Tämän vuoksi on tärkeää tiedostaa ilmanvaihtosäätäjän ammattitaito ja varmistaa, että järjestelmä tulee säädettyä mahdollisimman pienin painehäviöin, energiatehokkaasti.

Ilmamäärät

Kiinteistöjen käyttöprofiili muuttuu usein vuosien saatossa, jolloin muuttuu myös ilmanvaihdon tarve. Vanha luokkahuone saatetaan esimerkiksi muuttaa varastotilaksi, jolloin ilmanvaihdon tarpeen muutos yhdessä tilassa saattaisi olla 240 l/s → 15 l/s. Tämän vuoksi on äärimmäisen tärkeää säätää ilmanvaihtojärjestelmä oikein, sen hetkisen käyttötilanteen mukaan.

Liian suuri ilmanvaihto lisää merkittävästi ilmanvaihdon energiankulutusta. Riippuen ilmanvaihtojärjestelmän SFP-luvusta ja LTO-prosentista, pienehkölläkin ilmamäärien liiallisuudella saattaa olla merkittävät kustannusvaikutukset.

Jos esimerkiksi kiinteistön ilmanvaihdon tarve on 2,5 m³/s, mutta ilmanvaihto on säädetty 2,8 m³/s, kasvattaa tämä vuotuisia kustannuksia jo n. 1 700 €*.

* SFP-luku                                                   1,8 kW/(m³/s)
   LTO                                                             68 %
   Sähköenergian kokonaishinta         0,15 €/kWh
   Lämmitysenergian ostohinta           60 €/MWh

Tarpeenmukainen ohjaus

Tarpeenmukaisella ohjauksella on vastaavat vaikutukset, kuin edellisessä osiossa: Ilmamäärät. Perusideana se, että ilmaa ei vaihdeta tarpeettoman paljoa, vaan ilmanvaihdon suuruutta säädeltäisiin tarpeen, käyttöaikojen, syntyneiden kuormien ym. mukaan.

 

 

Ammattitaitoinen ilmanvaihdon parissa työskentelevä urakoitsija varmistaakin omalta osaltaan kaikkien edellä mainittujen osioiden optimaalisen toiminnan, ja täten takaa asiakkaalleen mahdollisimman energiatehokkaan järjestelmän.

Esimerkki todellisesta kohteesta

Nuohous- ja ilmastointitohtorit Oy toteuttivat erääseen n. 2000 m² kohteeseen ilmanvaihtojärjestelmän puhdistuksen, sekä ilmamäärien mittauksen ja säädön. Kohteen edellinen puhdistus oli suoritettu 6 vuotta aikaisemmin, ja samassa yhteydessä ilmamäärät oli säädetty, mutta liian suuriksi ja säätö toteutettu ”kuristamalla”. Kohde on ympärivuorokautisessa käytössä.

Kohteessa onnistuttiin ilmamäärien säätötyöllä ja järjestelmän puhdistuksella pudottamaan ilmanvaihtojärjestelmän SFP-lukua 2,35 → 1,8 kWh/(m³/s), ja LTO prosenttia kasvattamaan 65 → 68 %. Lisäksi järjestelmän ilmamäärää voitiin laskea 2,8 → 2,4 m³/s.

Alla olevissa taulukoissa on havainnollistettu toimenpiteiden kustannusvaikutuksia:

Vuotuinen kokonaissäästö kohteessa on siis n. 5 200 €
Kohteen vuosittaiset hiilidioksidipäästöt vähenivät samalla n. 8 200 kg

 

Ota yhteyttä, mikäli tahdot tietää kiinteistösi ilmanvaihdon energiatehokkuudesta tai sen säästömahdollisuuksista!

 

15 + 15 =